Mielenmurha - Pavlovin jalanjäljissä

Istu, kieri, paikka!

Ehdollistamista tapahtuu vääjäämättä kun ihmiset kerääntyvät ryhmään. Tämä luonnollinen(?) tapahtuma ei siis ole hyvä tai huono asia, ennen kuin sitä lähdetään käyttämään aseena ihmisiä vastaan. Ihmisten tavallisessa kanssakäynnissä puhuja ja kuulija vaikuttavat toisiinsa, mutta joissain tapauksissa se kuulija on enemmän vastaanottaja ja kaikki mitä sanotaan otetaan vastaan kuin kouluttajalta ikään. Mediaa seuraamalla voidaankin arvioida kuinka vakavissaan ne vallanpitäjät asiansa suhteen ovat - jos koko mediakenttä toitottaa yhtä ja samaa tarinaa lähes täsmälleen samalla tavalla läpi koko kentän, on hyvin todennäköistä että "liberaali demokratia" on vaihtunut totalitaariseen järjestelmään. Ja aivan kuin Pavlovin koirat, kansa odottaakin sitä kellon sointia...

Pavlovin jalanjäljissä ihmisten kouluttamista toki tutkitaan edelleenkin ja netin ansiosta saadaankin välitöntä palautetta, jonka avulla kerrottua tarinaa voidaan hienosäätää. Esimerkiksi osa ihmisistä (ja koirista) reagoi paremmin palkkioon kun taas osalle rangaistuksen pelko on suurempi motivaattori tottelevaisuuteen. Yksilöity viestintä mahdollistaa tehokkaamman ehdollistamisen, joten eri somealustojen algoritmit seuraavat tarkasti kumpaan joukkoon satut kuulumaan - motivoiko ne tykkäykset enemmän kuin banaanin pelko? Perinteinen media joutuukin jakelemaan kumpaakin mallia, minkä johdosta osa ihmisistä saattaa vieraantua sanomasta ja ehdollistumisen sijaan alkaakin vastustaa asiaa. Ongelmaa tosin osittain kompensoidaan ohjaamalla ihmisiä pohtimaan asiaa siltä kannalta, että "mitähän ne muut minusta ajattelee, jos teen..." - ryhmäpaine estää suuren osan karkuun pyrkivistä sitä pakenemista toteuttamasta.

Tuttu ja turvallinen kouluttaja on myös tärkeä tekijä ehdollistamisessa. Siksi se "televisiosta tuttu uutistoimittaja" on niin merkittävässä roolissa sanoman iskostamisessa. Suoran palautteen puuttumisen vuoksi joudutaankin se yleinen mielipide tarkistaa valtamedialle osittain galluppien avulla. Toki kaiken materiaalin nettiin siirtymisen jälkeen galluppeja ei enää tarvittaisi, mutta koska kansa on ehdollistettu uskomaan niitä "virallisia tutkimuksia", saadaan tulosten lisäksi myös vahvistettua sitä yleistä mielipidettä - katsokaa nyt, valtaosa kansasta on tätä mieltä joten ole sinäkin! Mutta kuten Pavlovin kokeissakin tehtiin, mikä on sitten se kello jota soitetaan? Kuvat ja symbolit ovat siinä apuna, mutta se triggeröinti tehdään yleensä sanoilla.


Koirapilli

"Uusi normaali" - eikö tullutkin mukavan lämmin olo kun luit tuon lausahduksen? Lupaus paremmasta, pian tästä selvitään, yhdessä, rakennetaan uudelleen paremmin! Jos taas kyseinen fraasi nostaa niskakarvasi pystyyn, saatat olla ehdollistunut väärään näkemykseen ja olet mahdollisesti yhteiskunnallinen uhka! Liittäessäsi asiasta puhuessasi tiettyjä termejä ja niiden mukana tuomia mielikuvia puhallat koirapilliin ja signaloit muille väärinajatteleville, että kuulut tähän vaaralliseen ryhmään. Reagoidessasi taas "normaalisti" ja saadessasi helpotusta jännitykseen kuullessasi näitä median käyttämiä "kelloja", voit huokaista helpotuksesta ja todeta olevasi hyvä poika/tyttö - paikka, istu, ota herkkupala!

Ranskalainen filosofi La Rochefoucald tiesikin sanoa, että "ihminen on kuin jänis, saat sen kiinni korvistaan". Siinä kun valtamedia käyttää tiettyjä sanoja ja fraaseja ehdollistamisensa tukena, edityksellinen "vasemmisto" on havainnut julkisessa keskustelussa myös poikkeamia, kun asioista puhutaan heidän näkemyksensä vastaisesti. Näitä poikkeamia, väärää mielipidettä omaavien keskustelua värittäviä sanoja kutsutaan "koirapilliksi", koska sinun täytyy olla virittynyt sille taajuudelle että kykenet ne signaalit tulkitsemaan sillä tämän "väärän" ryhmän tavalla. Siitä siis pisteet edistyksellisille, että ovat havainneet kuinka sanoja käytetään ehdollistamisessa. Kummasti ovat vaan unohtaneet sen, kuinka se virallisen tarinan vuvuzela raikaa tiettyjen termien kanssa, mutta mitäs pienistä?

Sopivasti sijoittelemalla niitä kellonsointeja sinne tarinan keskelle, media ehdollistaa kuulijansa yhdistämään haluttuja asioita haluttuun näkemykseen ja etenkin tunteeseen. Tunteisiin vetoaminen onkin viety mediassa monasti niin pitkälle, että joskus on lähes mahdotonta löytää edes niitä harvoja faktoja uutisen seasta kun se koko kerrottu tarina on pelkkiä triggereitä ja niiden ehdollistamista. Stalin tutkituttikin juuri kieltä ja sen käyttöä ihmisten ehdollistamisessa 1950-luvulla ja voidaan sanoa, että sen "ansiosta" asiaa tutkitaan ja kehitetään edelleenkin samalla aatteella - miten säilytetään totalitaarinen järjestelmä samalla kun kerrotaan kaiken olevan yhteiseksi hyväksi ja sinun turvallisuutesi vuoksi. Mutta... Ennen kuin jatketaan, otetaan väliin pieni itsereflektioharjoitus: mitä tunteita ja mielikuvia sinussa heräsi, kun luit "yhteiseksi hyväksi" ja "turvallisuutesi vuoksi"? Tuliko lämmin ja mukava olo, vaiko kylmiä väreitä ja vihlaiseva koirapilli soi taustalla? Entä missä menee raja hyväksytyn ja halveksuttavan manipuloinnin välillä? Aivopesua? Ei... konkreettinen esimerkki, turvallisuutesi vuoksi.


Eristämisestä se lähtee

Palataan vielä Pavlovin tutkimuksiin sen verran, että tärkeänä osana hänen kokeitaan huomattiin myös se, kuinka tärkeää on eristää se koulutettava kohde muusta maailmasta. Aivan kuten Bidermanin listauksessa, ehdollistamisessa on saatava kohteen täysi huomio, mutta ennen kaikkea estettävä ulkopuolinen vaikutus. Jos ihmiselle annetaan hetki aikaa ajatella asiaa tai jopa mahdollisuus keskustella vapaasti asiasta omien sosiaalisten kontaktien kanssa, ehdollistamisesta ei tule kyllä yhtään mitään. Itsenäisesti ajatteleva ja ryhmäpaineesta irtonainen yksilö on kollektivistisissa näkemyksissä hirvitys ja totalitaarisen järjestelmän suurin vihollinen. Siksi ihmisille ei parane ainakaan alkuvaiheessa antaa mitään hengähdystaukoa, ennen kuin haluttu ehdollistumisen taso on saavutettu. Onneksi tämä kaikki tehdään kuitenkin turvallisuutesi vuoksi, koska länsimainen liberaali demokratia ei ole lainkaan totalitaarinen.

Vuosituhansien kokemus ja vuosisadan tutkimustieto kun yhdistetään yhteen ainoaan tarkoitukseen - ihmisten hallintaan - ei tarvitse ihmetellä kovinkaan kauaa miksi asiat ovat oikeasti niin päin helvettiä. Samalla voidaan tosin pohtia, miksi ihmiset eivät sitten lukemattomista varoitusmerkeistä huolimatta edelleenkään nousevaan ongelmaan havahdu, koska mitään salaista ei tässä asiassa ole? Ehkä se vastaus löytyy sieltä kokemuksesta ja tutkitusta tiedosta, joiden ansiosta kaikki pilliin puhaltajat leimataan vallanpitäjien toimesta pojaksi, joka huusi sutta. Eihän tässä mitään hätää ole, ei se nyt niin suuri asia ole että... eikä sen jälkeen tullut... eikä tuokaan mitään todista... hullu salaliittoteoreetikko, foliohattu kiristää, muista lääkkeet!

Korvatulpat. Se on yksi niistä harvoista, toimivista, puolustuskeinoista jatkuvaa manipulointia vastaan. Jos et seuraa mediaa, et ole informoitu asioista, mutta samalla et ole mis/dis-informoitu liioin. Yhteiskunnassa mukana oleminen kuitenkin vaatii jonkin verran osallistumista ja sen virallisen tarinan seuraamista, joten sille ehdollistamiselle altistuu joka tapauksessa. Jos kuitenkin kykenee ottamaan askeleen taaksepäin ja irrottautumaan etenkin siitä tunnereaktiosta, on kuitenkin mahdollista antaa sen loogisen ajattelun ottaa osaa siihen omaan päätöksentekoon. Ongelmana on vaan se, että kun pelko on jo ohittanut paniikin ja muuttunut fobiaksi, siinä ei järjellä enää ole kovinkaan suurta vaikutusvaltaa. Vai monastikko olet onnistunut selittämään araknofoobikolle, että ei se iso hämähäkki ole vaaraksi?