Vihaa ja Puhetta

Vihapuhe

Suomen laissa ei moista ole määritetty, mutta se ei ole estänyt poliisia aloittamasta kampanjaa sitä vastaan. Kivapuhe kampanja sai heti alkuunsa koomiselta näyttäviä propagandavideoita, jollaisia näkee lähinnä leikkikouluikäisille tehtävän, mutta kai se on se taso millä kansan oletetaan olevan? Ongelma on poliisin mukaan suuri ja kasvaa nopeasti, mutta selviä aseita moisen ajatusrikoksen kitkentään ei lakikirja anna - joudutaankin siis käyttämään kiertoteitä ja venyttämään lain sanaa.

Seuraavista asioista lakikirjoista löytyy pykälät: kiihottamisen kansanryhmää vastaan, kunnian loukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja laiton uhkaus. Niiden käyttö vaatii tosin jo aika luovaa tulkintaa, mutta ei se tunnu asiaa hidastavan. Kun on päätetty, että vihapuhe on ongelma, siitä tehdään ongelma ja niin iso haloo että kaikki ihan varmasti tietävät siitä. Itsesensuuri on tarkoitus saada riittävälle tasolle pelottelulla ja esimerkkien (syyttämällä muutamaa) avulla.

Vihapuhe varmasti on ongelma: uhkailua, loukkaamista ja valheiden levittämistä. Sitä, ja paljon muuta on somessa varmasti riittävästi vaikka sadan poliisin perattavaksi asti. Kuitenkin vain tietyistä asioista puhuttaessa herää poliisin kiinnostus ja suurin osa jää täysin huomiotta. Laki ei ole kaikille sama ja siihen epäkohtaan tulisikin puuttua. Mutta resurssit määräävät montako juttua voidaan tutkia ja käsky ylhäältä on selvä: vain tietyistä asioista puhuttaessa aloitetaan tutkinta. Hallituksen mandaatilla ohitetaan vallan jako tyystin, mutta mitäs pienistä...


Vihaista puhetta

Kun riittävän kauan ihmisiä suututetaan, palaa aina osalla käämit. Toistaiseksi tunteita on lähinnä purettu vain vihaisia kommentteja someen kirjoittaen, mutta vaarana toki on että siirrytään sanoista tekoihin. Jostain syystä poliitikot väittävät, että puheet ovat tekoja mutta jokainen vittuilua kuullut ja turpiinsa saanut tietää mitä eroa näillä kahdella oikeasti on. Missään ei ole kansalle opetettu miten asioista pitäisi puhua, joten asiallista keskustelua sitä koskaan oppimattomien kesken on aika outoa olettaa tapahtuvan.

Kuitenkin asioiden ilmaisun osaamattomuudesta rankaiseminen on epäreilua. Toisten loukkaaminen ja haukkuminen on kaikkien oikeus (en toki siihen kannusta millään tavalla), eikä vain niiden, jotka osaavat vittuilunsa piilottaa hienosti kiertäen ja kauniita sanoja käyttäen. Nykyään voi kuitenkin toisen haukkua alimpaan helvettiin julkisesti, jos sen osaa piilottaa riittävän hyvin. Toki helpompi se vihapuhe on löytää suoraan sanottaessa kuin korulauseesta - tarkoitus on kuitenkin sama.

Asioiden kieltäminen ei ole tähän päivään mennessä onnistunut estämään yhtään mitään asiaa. Kieltämällä vihapuhe saatetaan pystyä vähentämään hieman julkista "väärien mielipiteiden" jakamista, mutta samalla varmistetaan se, että radikaalimmat mielipiteet yleistyvät. Poliisi varoittelee radikalisoitumisesta, mutta samalla itse aiheuttaa sitä omilla toimillaan. Jälleen yksi askel lisää oikeusvaltiosta poliisivaltioon, mutta mitäs pienistä...


Propagandaa

Kivapuhe-kampanja onkin propagandaa puhtaimmillaan. Tehdään muka yhteistä hyvää vaikka hyvin tiedetään mahdolliset seuraamukset. Tai no, ainakin oletan että toiminta on tietoista koska en usko että moinen kampanja olisi täysin tuulesta temmattu. Valtamedia tullee seuraavien päivien ja viikkojen aikana kirjoittamaan lukemattomia kolumneja ja uutisia tästä asiasta, vahvistaen yleistä mielipidettä vihapuheen vaarallisuudesta. Kaikkiin se ei tule uppoamaan, mutta riittävällä julkisella pommituksella saadaan asia kuulostamaan paljon uskottavammalta kuin se onkaan.

Toisena ja ehkä tärkeämpänä syynä moiselle tahallaan epämääräiseksi jätetylle propagandakampanjalle on antaa kansalle uusia suuttumuksen kohteita. Hallituksen, median ja poliisin toimista viimeisen muutaman vuoden aikana on kertynyt pitkä lista mille olla suutuksissa. Mutta koska ärsytystä ja suuttumusta ei ole kuin rajallinen määrä meissä kaikissa, on sen jakaminen useampaan kohteeseen helppo keino liennyttää sitä. Media keksiikin pian taas uuden kohteen, mistä voidaan melkein yhdessä olla jotain asiaa vastaan, samalla unohtaen ainakin osittain sen kaiken muun vääryyden.

Kun kansa jaetaan pieniksi ryhmiksi ja vallassa olevat tekevät tiivistä yhteistyötä, viedään kansaa kuin pässiä narusta juuri kuten herrat haluavat. Herraviha on Suomessa kasvussa, mutta asiaan ei ole vielä kunnollisia ratkaisuja löytynyt - siis murtaa herrojen valta ja toimia yhdessä kaikkien yhteisen hyväksi. Suomesta puuttuukin vallan vahtikoirat, koska kaikki vallassa olevat puhaltavat yhteen hiileen. Kansalle valta takaisin, siinä olisi ratkaisu - puuttuu vaan tahto ja tekijät, mutta mitäs pienistä...