Tiedon analysoinnin työkaluja

Paloitellaan sopiviksi paloiksi

Jatketaan taas tiedon analysointia mutta tällä kertaa analysoinnin ongelmien keskitytään mahdollisiin ratkaisuihin. Kansanvalta.org sivustolta löytyvä Risto Kantosen (linkki kommenteissa) teksti järjestelmäajattelusta on hyvä lähtökohta tiedon analysointiin. "Ongelma" siis jaetaan sen komponentteihin ja niiden osien yhteydet huomioidaan. Pieniä kokonaisuuksia voi jokainen lähteä purkamaan osiin päässään, mutta suuremmissa tarvitaan jo apukeinoja. Kynällä ja paperilla pääsee jo pitkälle, hienoja kaavioita voidaan taas nikkaroida tietokoneen avulla. Mutta miksi asia pitäisi purkaa osiin ja miksi osat olisi syytä raapustaa ylös kun kerran ne jo osattiin paloitella?

Yksinkertaisesti syy siihen, miksi paloittelu olisi tehtävä "paperille", löytyy ihmismielen rajoitteista. Lyhytaikaiseen muistiin kun sopii 7+-2 asiaa ja vaikka kuinka asiaa harjoittelisi, se raja tulee jossain kohtaa vastaan. Yhtään monimutkaisemman kokonaisuuden käsittely yhdellä kertaa ei liioin (yleensä) onnistu, vaan purkaminen paloihin voi jo yksistään auttaa tunnistamaan mahdolliset ongelmakohdat. Paloittelu itsessään ei vielä riitä ongelman analysoinnissa, vaan tärkeäksi osaksi siinä tuleekin niiden palojen yhteydet toisiinsa. Mikä vaikuttaa mihinkin, millä tavalla ja kuinka paljon. Ja jälleen syy, miksi asia olisi syytä laittaa paperille löytyy siitä ihmisen muistista. Kahteen palaan purettuna on muistiin säilöttävä 2+1 (yhteys) asiaa, mikä toki useimmiten onnistuu...

... mutta kun paloja alkaa olla kolme, neljä, viisi tai enemmän jotka kaikki ovat yhteyksissä toisiinsa, on muistin kapasiteetti ylitetty jo moninkertaisesti. Voit havainnollistaa sitä itsellesi piirtämällä paperille kolmion, neliön ja viisikulmion, yhdistäen kaikki kulmat aina muihin kulmiin - kulmat ovat siis niitä paloja, niiden väliset viivat yhteyksiä. Kolmiossa muisti voi vielä riittää (3+3) mutta siitä ylimenevässä osassa unohtuu varmasti joko palat tai niiden yhteydet. Mitään hienoja kaavioita ei tietenkään tarvitse tehdä vaan yksinkertainen listaus riittää. Itse esimerkiksi jaan näitä tekstejä kirjoittaessani usein väliotsikot ja kappaleiden sisällöt valmiiksi ennen kuin lähden lisäämään "lihaa luiden päälle".


Käytännön esimerkkejä

Yhtenä tiedon analysoinnin työkaluna voidaan pitää painotusten antamista eri osille. Kuvitellaan tilanne, että olet ostamassa uutta autoa. Sinulla on mielestäsi kolme hyvää vaihtoehtoa etkä halua vaan perstuntumalla ostaa autoa vaan haluat analysoida tarkemmin vaihtoehtojasi. Tehdään siis yksinkertainen taulukko ja laitetaan pystyyn sarakkeille eri vaihtoehdot. Riveille taas laitetaan ominaisuuksia ja niille haluttu painoarvo esimerkiksi näin: hinta 20%, teho 10%, käsiteltävyys 20%, turvallisuus 20% ja niin edelleen. Tämän jälkeen annat jokaiselle autolle jokaisen ominaisuuden kohdalle arvosanan ja lopulta lasket painotetuilla arvoilla analyysisi voittajan... tai sitten vaan ostat sen punaisen auton, koska ne kulkevat aina nopeimpaa!

Samaa tekniikkaa voidaankin sitten käyttää hypoteesien arviointiin. Pystysarakkeisiin laitetaan kaikki esitarkistuksen läpäisseet hypoteesit ja riveille laitetaan yksittäiset todisteet asiasta. Jos hypoteesi täsmää todisteeseen, sille annetaan vaikkapa + ja jos hypoteesi taas ei täsmää johonkin todisteeseen, sille annetaan — . Samaa painotusta voidaan myös käyttää, eli jos jokin todiste on tärkeämpi kuin toinen, sille voidaan antaa enemmän arvoa. Tällä tavalla hypoteesit siis kilpailevat keskenään ja analyysi siitä mikä olisi todennäköisin "oikea" vaihtoehto on huomattavasti objektiivisempi.

Erilaisia prosessikaavioita joilla asioiden yhteydet voidaan helposti havainnoida kannattaa myös käyttää joissain tapauksissa. Visualisointi, niin työlästä kuin se saattaakin olla, on kuitenkin hyödyllistä - aivojen eri osat aktivoituvat kun vaihdetaan kuvan ja puhtaan tekstin välillä. Suurempien tietomäärien analysointiin taas löytyy eri ohjelmistoja, mutta niiden käytöstä ja ominaisuuksia ei itselläni ole pätkääkään kokemusta joten jätetään se vain huomautuksen tasolle. Jokaisen on löydettävä ne omat, itselle sopivat ja toimivat keinot analysoida tietoa.


Miksi nähdä moinen vaiva?

Nykymedia tarjoaa lähes kaiken valmiiksi pureskeltuna, eli itse ei tarvitse kuin mennä mukana koska kaikki mahdollinen tieto on jo valmiiksi tunneladattu. Mutta jos haluaa itse päättää mitä mieltä asioista on, on saadun tiedon analysointi tarpeen. Helppoa ja nopeaa se ei tietenkään ole, eikä monikaan (itse mukaan luettuna) jaksa ihan joka napsahdusta lähteä analysoimaan. Päätös jääkin siis jokaiselle itselleen, työkaluja tässä ollaankin vaan tarjoamassa. Kenen työkalupakin tiedon analysoinnista olen sitten käynyt kääntämässä?

Joulun alla kevyttä iltaluettavaa ovat tarjonneet niin CIA kuin FBI, joissa analyysin tekijöitä pidetään korkeassa arvossa. Pitää näitä kolmikirjainpuljuja missä arvossa tahansa, täytyy sanoa että kyllä heillä osaamista tästä asiasta löytyy. Samalla useammassakin teoksessa tuli vastaan tiedon analysoinnin suurimmat ongelmat - nimittäin niiden analyysien pohjalta toimittaessa se "paras" vaihtoehto ei välttämättä löydy sen analyysin omista hyveistä vaan ihan muualta. Jos aihe kiinnostaa tarkemmin, hakusanoilla "Intelligence analysis" löytyy kaikenmoista mukavaa.

Toki näin Joulun alla voi jokainen käyttää hyväkseen tiedon analysoinnin keinoja valitessaan niitä lahjoja. Jokainen lahjavaihtoehto siis pystysarakkeeseen ja riveille niiden ominaisuuksia kuten esimerkiksi hinta. Funtsittavaa toivottaakin kaikille lukijoilleen oikein erinomaista Joulua ja palataan asiaan jahka saan analysoitua kaiken tuon NATO:n materiaalin heidän käsityksestään "demokratiasta" ja "sananvapaudesta"... totalitarismi on liberalismia?