perjantai 7. kesäkuuta 2019

Propagandan keinot tutuksi - Hallittu oma-aloitteisuus


Ruohonjuuritasolla

Termi "astroturfing" eli astroturffaus (karmiva kotimainen termi) on varmasti jo monelle entuudestaan tuttu. Muka ruohonjuuritasolta lähtenyt esitys onkin sielä taustalla suuren rahan kampanja. Esimerkiksi Exxon Mobil ei rahoittanut Al Goren 2006 elokuvaa "Inconvinient Truth", mutta sijoitti suuria summia rahaa sen ruohonjuuritason mainoskampanjaan "Al Gore's Penguin Army". Ero hallittuun oma-aloitteisuuteen (engl. "controlled spontaneity") on hienoinen - kaikki ohjailuun ja hallintaan tarvittava voidaan valmistella ennakkoon, mutta vasta tilanteen lauetessa se otetaan käyttöön siinä kun astroturffauksessa liikkeellepano on mukana suunnitelmassa alusta lähtien. Sopivat "vaikuttajat" voidaan valjastaa lähtölaukauksen jälkeen vahvistamaan kuvaa ruohonjuuritason liikkeestä.

Idea on kuitenkin vanha ja yksinkertainen, mutta viety uudelle tasolle seuraten aikaansa. Valmiussuunnitelmia on tehty iät ja ajat eikä hallittu oma-aloitteisuus eroa siitä idealtaan. Oletetaan että jossain vaiheessa "paska osuu tuulettimeen" ja hommataan sadetakit ennakkoon. Sosiaalisen median aikana tämä siis tarkoittaa sopivien hästägien valintaa, kuvien ja iskulauseiden valmistelua sekä puheiden kirjoittamista puhuville päille. Usein myös reaktioita vastaavat lainsäädännöt voidaan valmistella suojelemaan kansaa itseaiheutetulta ongelmalta. Kaikki nämä voidaan tutkia ennakkoon kohdeyleisöille kokeillen ja sitten kun sattumus tapahtuu, ollaan niin kovin yllättyneitä. Ja kukas sitä estää tehdä itse se sattumus jos ei muuten saada hyvää suunnitelmaa etenemään?

Medialla on asiasta toki jo runsaasti kokemusta. Vaalien aikana kirjoitetaan artikkelit valmiiksi eri vaihtoehdoista ja loppusilausta vaille valmis propagandapläjäys jää odottamaan tuloksen julkistamista - korjataan numerot täsmäämään ja voittajasta kertova juttu ulos minuuteissa julkistuksen jälkeen. Isolla rahalla voidaan toki järjestää suuria tapahtumia hyvinkin pienellä aikataululla, mutta ennakolta valmisteltu ja tutkitusti toimiva sirkusesitys on paljon tehokkaampi. Oma-aloitteisuudesta ei ole jäljellä kuin se, että ihmiset kuvittelevat reagoivansa omasta tahdostaan ja itse valitsemallaan tavalla tapahtumaan, jonka reaktiot on käsikirjoitettu jo hyvissä ajoin.


Esimerkkejä

Ilmastohömppä - ihmisten paniikkireaktio oltiin valmisteltu ja esitelty julkisuuteen jo 2016, mutta koska ilmastoprofeetta itse ei ollut vielä noussut, vasta Gretan ilmaantuminen sai rattaat pyörimään. Toki jo ennalta tähän hömppään oltiin sijoitettu miljardikaupalla ihmisten selkänahasta revittyjä verorahoja, mutta vasta sopiva laukaiseva asia, Greta, sai kansan kadulle protestoimaan. Täysin oma-aloitteisesti lakkoillaan, protestoidaan ja projekti toisensa jälkeen syydetään rahaa pohjattomaan kaivoon? Ehkä moni niin kuvittelee, mutta se idea on kyllä tarkasti ennalta suunniteltu...

Brittien terrori-iskut ja heidän suunnitelmansa ovat näyttäytyneet jo muutamaan otteeseen. 2014 ISIS suoritti julkiset jenkki/britti-avustustyöntekijöiden mestaukset ja sitä seurannut mediakampanja on väitetysti yksi ensimmäisiä uuden polven "controlled spontaneity" projekteja. 2017 London Bridge terrori-isku, jossa 8 kuoli ja 50 loukkaantui, täsmäsi myös seurauksiltaan moista "controlled spontaneity" suunnitelmaa. Useat länsimaat ovatkin tainneet kopioida ja luoda vastaavanlaisia suunnitelmia ennakoiden terrori-iskuja ja ihmisten tapaa reagoida niihin.

Uuden-Seelannin terrori-isku moskeijaan taas aiheutti lähes välittömiä vaatimuksia maan aselakien muuttamiseksi. Sattumateoreetikko voisi toki pitää tätä aivan luonnollisena tapahtumana, mutta paikallisen reaktion nopeus ja laajuus jätti monet raapimaan päätään. Myös maailmanlaajuinen reaktio ja välittömät syytökset "äärioikeiston" suuntaan vihjaavat, että propaganda oli jo valmiina odottamassa joko jotain tapahtuvaksi, tai sitten juuri tätä tapahtuvaksi. Suruliputusta ja kansallista yhtenäisyyttä lähdettiin rakentamaan jo ennen kuin savu oli hälventynyt ja jälkipyykin pesu kiellettiin suurilla uhkasakoilla.


Koska syytä epäillä?

Vaikka media onkin jatkuvasti valveilla seuraten maailman asioita, ei sekään kykene levittämään valmista tarinaa vain hetkiä tapahtuman jälkeen - paitsi tietysti jos tarina on jo ennakolta sovittu. Länsimaisen demokratian perustuessa yhtenäisiin mielipiteisiin ja tietoihin, on tärkeää ettei yksikään media lähde sooloilemaan ja tuottamaan ristiriitaista informaatiota. Tästä voidaan pitää hyvänä esimerkkinä 9/11 iskua, missä paikalliset kanavat lipsauttivat jos jonkinmoista suustaan välittömästi iskun jälkeen. Kun ei tarinaa oltu ennakolta sovittu, saatetaan uutisten mukaan vahingossa päästää tiedonmurusia joista paljastuu tapahtuman oikea luonne.

Hallittua oma-aloitteisuutta voidaan myös pitää positiivisena asiana - vallanpitäjät huolehtivat kansastaan ja ovat varautuneet ennakolta eri tilanteisiin, missä kansan väärä reaktio saattaa aiheuttaa entistä suuremman vaaran kansalle. Ennustavaa ohjelmointia (engl. "predictive programming") missä kansaa valmistellaan tulevaan tapahtumaan on osattu käyttää jo pitkään. Yhdistämällä nämä kaksi tekniikkaa, voivat propagandistit ensin valmistella kansan johonkin suureen tapahtumaan (vaikkapa lavastettu UFO-hyökkäys?) ja sitten jälkipyykin pesuun varautuneet vaikuttajat osaavat olla oikealla tavalla yllättyneitä.

Kummasta siis on kyse - hoivaavat vallanpitäjät valmistautuvat tulevaan vai aikovat ottaa "sattumista" kaiken hyödyn irti? Jokainen päättäköön sen itse, mutta tieto siitä että moisia suunnitelmia luodaan jatkuvasti mahdollisten tapahtumien varalle auttaa myös kansalaisia valmistautumaan tulevaan propagandahöykytykseen. Sieltä tulee vihaa, pelkoa, paniikkia, sääliä, myötätuntoa ja mitäkaikkea, täysin sen mukaan mikä tunne sillä hetkellä auttaa vallanpitäjiä eniten. Median luomat tunnelataukset ovat käsin kosketeltavia täysin tarkoituksella. Ja sen tunteen aiheuttama oma-aloitteinen toiminta saattaa olla vähemmän oma-aloitteisempaa kuin luuletkaan.

1 kommentti: